Noora H.
Kuten eilisestä podcastista selvisi, niin täällä ollaan taas. Loma teki tosi hyvää ja palasin töihin intoa puhkuen. Kun on maannut melkein pari viikkoa rannalla ja tärkeimmät päätökset ovat liittyneet siihen, minne menisi illalla syömään ja minkä kirjan aloittaisi seuraavaksi, niin oli tosi ihanaa pukea skarpimmat kuteet ja teettää aivoilla myös vähän töitä.
Matka oli minulle viides kerta Thaimaassa ja tykkään maasta joka kerta enemmän. Tällä kertaa lomailimme Koh Changilla ja lähisaarilla, loppulomasta vietimme kolme päivää Bangkokissa.
Ensimmäistä kertaa reissasin Thaimaahan tokaluokkaisena yhdessä äitini kanssa. Muistan olleeni kovassa kuumeessa lähes koko loman, niin kovassa, että äitini joutui jättämään minut paikallisen lastenvahdin hoteisiin, jotta pystyi hakemaan markkinoilta lelukoiran lohdutukseksi. Seuraava reissu tehtiin koko perheen kera ja sen jälkeen olemme matkustaneet yhdessä poikaystäväni kanssa. Thaimaassa minua kiehtoo hyvän ilmaston lisäksi erinomainen ruoka, jos syö paikallisia ruokia, on vaikea löytää kelvottomia aterioita. Tietysti myös kulttuuri ja ystävälliset ihmiset ovat plussaa, turvallisuutta ei juurikaan tarvitse murehtia, paitsi ehkä kaaottisen liikenteen osalta.
Reissu sujui rennoissa merkeissä. Vietimme päivät lukien ja kevyesti urheillen, söimme hyvin ja menimmme joka ilta aikaisin nukkumaan. Lukuvalo sammui viimeistään kymmeneltä ja pääsin vihdoinkin silmäpusseistani eroon. Olen muuten melko varma, että tummilla silmänalusilla on myös jotain tekemistä ruokavalion kanssa. Silmäpussit nimittäin tekivät paluun heti Bangkokissa. Voisikohan suolainen ruoka vaikuttaa niin paljon myös silmänalusten väriin?
Osallistuimme myös kokkikurssille, jota suosittelen lämpimästi muillekin. Yleensä ne ovat erinomaisesti järjestettyjä ja opettajat ovat hyviä tyyppejä. Samalla tutustuu muihin lomailijoihin, tällä kertaa kokkasimme yhdessä itävaltalaisen pariskunnan kanssa ja puheenaiheet vaihtelivat kanelipullista taloustilanteeseen.
Näillä reissuilla illat ovat kuitenkin parhaita. Ne hetket, kun istuu varpaat hiekassa ja kylmä olut kädessä. Ja on niin lämmintä, ettei suomalainen oikein voi sitä edes ymmärtää: pimeälläkin voi tulla hiki! Aaltojen kohina sekoittuu kliseisiin reggae-hitteihin ja rantabaarien vilkkuvat jouluvalot tuntuvat jopa tyylikkäiltä. Sellaisina hetkinä sitä aina joutuu vähän nipistämään itseään käsivarresta, että olenko tosiaan nyt tässä, näin rentona ja onnellisena.
