Noora H.
Yhteistyössä Asennemedia ja Valio
Alle viikko maratoniin. Juoksuvaatteet on mietitty, Tukholma-vinkit otettu talteen ja treenitkin hoidettu kohtalaisesti. Sitten olisi vielä se tankkaus ja lepo. Voisi kuvitella, että tankkaus olisi paras osa maratonia. Saa “luvan kanssa” syödä hurjat määrät pastaa, keksejä ja valkoista leipää sekä köllötellä sohvalla. Minulle viikko ennen maratonia ja viikko sen jälkeen ovat kuitenkin hankalinta aikaa.
Kehoni on sellainen, että se kaipaa liikuntaa. Tulen levottomaksi, jollen pääse säännöllisesti liikkumaan. Olen joskus kuullut ruotsalaisen sanonnan “Myror i kroppen” ja siltä se tosiaan tuntuu. Jos ei koko päivänä ole kävellyt, pyöräillyt tai liikkunut muuten, tuntuu siltä, että ihon alla vilistäisivät tuhannet pienet muurahaiset. En treenaa juoksua tai muita hikilajeja mitenkään älyttömästi, juoksen arkisin itse asiassa aika lyhyitä lenkkejä, mutta hyötyliikunnallakin saa kehoa väsytettyä.
Maratonin alla en uskalla juosta kuin muutaman kevyen lenkin ja maratonin jälkeen pitää vähän levätä. Ja jollei saa juosta, niin silloin juoksuhalut ovat tietysti suurimmillaan. Tiedossa on siis varsinainen piinaviikko.
Maratonille tankkaan moniin muihin verrattuna kevyesti. En laske hiilareita grammojen tarkkuudella, syö joka aterialla leipää tai juo litroittain mehuja. Sitäkin olen testannut, mutta tuloksena oli sen sortin ähky, etten enää halua sellaista kokea. Niinpä olen oppinut oman tapani tankata: lisään kaikille aterioille jotain hiilaripitoista ja se riittää minulle.
Arkisin syön normaalisti leipää, pastaa tai riisiä noin kahdella aterialla viidestä, esimerkiksi lounaalla pari palaa ruisleipää ja illallisella lisukkeeksi riisiä. En välttele hiilihydraatteja enkä mieti niitä sen kummemmin, mutta olen todennut, että olo on parempi ja juoksu kulkee kevyemmin, kun en syö niitä ylettömästi. Minulle myös proteiininsaanti on tärkeää, jollen syö tarpeeksi proteiinia, niin on jatkuvasti nälkä.
Usein syönkin aamu- ja välipalaksi jugurtteja, rahkaa, smoothieita, raejuustoa tai hedelmiä. Rahkan ja jugurtin päälle ripottelen mysliä, siemeniä ja marjoja tai syön sellaisenaan. Syön myös makurahkoja, mutta yritän katsoa, ettei niissä olisi hurjasti lisättyä sokeria. Todella pitkät lenkit ja juoksukisat ovat tietysti eri juttu, ennen niitä sokeripitoisuus ei haittaa, mutta arjessa pidän herkut ja normaalin ruoan erikseen.
Makurahkoihin on nyt tullut kotimainen vaihtoehto, kun Valio on aloittanut omien välipalarahkojen valmistuksen. Rahka-annoksessa on 15 g proteiinia ja ne ovat sokeroimattomia sekä laktoosittomia. Kuningatarmaku on ennen treeniä välipalaksi sopiva, raikas eikä liian makea. Suosikkini oli kuitenkin mandariini-juustokakku, jota en olisi kyllä hyllystä valinnut, ellen olisi saanut sitä testiin. Rahka kuulosti epäilyttävälle, mutta oli todella hyvää! Olen tehnyt siitä terveellistä jälkkäriäkin. Ripottelin mukin pohjalle digestive-keksejä, laitoin niiden päälle purkillisen rahkaa ja koristelin mansikoilla.
Nyt pitäisi sitten vain etsiä perjantai-illalle kiva illallispaikka Tukholmassa, malttaa levätä ja rentoutua. Jaiks. Pidättehän peukkuja!
P.S. Minä todella syön kesken pitkien lenkkien. Yleensä jugurtteja, mehuja, rahkaa tai lakuja. Mutta joskus myös hampurilaisia.
P.P.S. Jos haluat voittaa mökkiviikonlopun Suomessa, niin kurkkaapa tämä Instagram-kisa.
P.P.P.S. Kun niitä videoita aina välillä kysellään, niin alla yksi Asennemedian kuvauksissa otettu. Täytyy kyllä sanoa, että sen verran oudolle itsensä katselu tuntuu, että taidamme toistaiseksi pysyä podcasteissa.
LUMO SUMMER from Noora and Noora on Vimeo.
