Noora K.
Ahhh, vihdoinkin vähän valoa! Olen bongannut valaisevaa paistetta muutamana päivänä. En toki peräkkäin, mutta olen kuitenkin. Tammikuu on minulle aina vuoden vaikein kuukausi ja pienetkin auringonpilkkeet tuntuvat toivolta keväästä. Valoa on vihdoinkin myös meidän olohuoneen katossa. Olimme pitkään sitä mieltä, että olohuone ei tarvitse kattovalaisinta, koska meillä on tunnelmaa tuovia pöytävalaisimia ja katossa on isot LED-spotit niitä tilanteita varten, kun tarvitaan hyvää yleisvaloa. Mieli alkoi kuitenkin muuttua ja kun huoneen viimeistelevät verhot ovat ikuisuusprojekti, niin päätimme sittenkin täydentää tilaa kattovalaisimella.
The Valaisinhaaveeni olisi tämä Jielde, mutta siihen ei budjetti taivu vielä aikoihin. En halunnut mitään kopiotakaan, joten etsiskelin jotain riittävän erilaista, mutta jossa olisi kuitenkin jotain samaa. No, ei tässä nyt kuperaa muotoa lukuun ottamatta mitään samaa ole, mutta pidin siitä silti.
Valaisin on Cobellosta ja oli vähän bitch kiinnittää, mutta siinä se nyt on. Kiinnitysryhmän voi bongata yhdestä kuvasta, onneksi tämä tehtiin ennen vauvan syntymää! Muuten hänen ensimmäinen sanansa olisi taatusti joku kirosana.
Sivuhuomiona mainittakoon, että Mama-lehti on ihan ykkösvauvalehti. Olen saanut niitä ystäviltä ja ostanut itse jokusen numeron. Suosittelen lämpimästi!