Noora H.
1. Kuinka paljon juoksit?
Tähän mennessä kilometrejä on kertynyt noin 1215 km ja vuoden vaihtuessa veikkaan lukumäärän olevan noin 1260 km. Tuosta puuttuu muutama lenkki, olen ollut vähän laiska HeiaHeian käytössä.
2. Juoksitko enemmän vai vähemmän kuin viime vuonna?
Hämmästyttävää kyllä, mutta enemmän. Olin ihan varma, että olisin juossut vähemmän kuin aiempina vuosina, suurin osa lenkeistä tuntui pikaisilta viiden kilometrin pyrähdyksiltä. Olen pitännyt HeiaHeiassa kirjaa treeneistä vuodesta 2010 ja on hauska nähdä, miten lajivalikoima ja treenimäärät ovat vuosien varrella muuttuneet.
3. Juoksitko kisoja?
Keväällä juoksin kaksi puolikasta, joilla kummallakin paransin aikaani. Alunperin suunnittelin juoksevani maratonin San Franciscossa, mutta reissun siirtyessä myös maraton vaihtui Turun Paavo Nurmi Maratoniin. Alitin tuolla maratonilla neljän tunnin maagisen rajan, ja paransin aikaani parillakymmenellä minuutilla. Kerrankin uskalsin juosta kunnolla. Hassua, etten meinaa muistaa tuota tulosta lainkaan. Olen useamman kerran nyökkäillyt innokkaasti, kun joku kertoo haaveilevansa neljän tunnin alituksesta, ja kertonut tavoittelevani samaa.
Lokakuussa kisaohjelmassa oli Vantaan maraton, mutta sairastuin flunssaan samalla viikolla ja jouduin jättämään sen väliin.
4. Saavutitko tavoitteet?
Aluksi ajattelin kirjoittaa, että en, koska en juossut tarpeeksi. Mutta herranjestas, saavutinhan minä, juoksin kolme kisaa ja paransin jokaisessa aikaani.
5. Mitä toivoisit tehneesi toisin?
Tähän saan vihdoin kirjoittaa sen, että olisin voinut juosta enemmän. Jostain syystä juoksu on minulle laji, jossa enemmän on enemmän. Täydellinen treeniviikko tarkoittaa minulle paljon kilometrejä. Tiedän, että myös treenien laadulla on väliä, mutta sisälläni asuva pieni ultrajuoksija saa kiksejä kilometrien vaihtumisesta sykemittarin ruudulla.
6. Missä juoksit?
Juoksin aiempaa enemmän metsässä ja pururadoilla. Valoisat alkusyksyn lenkit lähimetsiköissä olivat vuoden parhaita lenkkejä, etenkin kun lenkit vielä kulkivat erinomaisesti. Talven ja syksyn tullen pysyn visusti asutuksen ja valojen keskellä, pimeänpelkoni vuoksi en voisi kuvitellakaan juoksevani pimeässä metsässä. Vaikka toisaalta silloin tahkoisin taatusti omat ennätykseni.
Juoksin myös ulkomailla, pakkaan lenkkarit mukaan lähes aina. Tänä vuonna kulutin tossujani useammassa paikassa Italiassa ja Ranskassa. Kaupungeista tuli juostua Soulissa, Tukholmassa, New Yorkissa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Minulla olisi ollut mahdollisuus juosta myös Tokiossa ja San Franciscossa, mutta ne jäivät toiseen kertaan. Toivottavasti juoksen joskus molemmissa paikoissa maratonin.
7. Paras lenkki?
Helppo vastaus tähän olisi tietysti Brooklyn Bridgen ylittäminen auringon noustessa. Vaikka lenkki oli parhaimpien joukossa, niin taidan kuitenkin valita vähemmän itsestäänselvän vaihtoehdon. Parhaimpia lenkkejä ovat ne arki-iltojen lenkit, kun raahaat itsesi väkipakolla ovesta ulos, odotukset lenkille ovat nollassa ja yht’äkkiä huomaat, että lenkkarit suorastaan lentävät. Näillä lenkeillä juostaan omia ennätyksiä, löydetään ratkaisut jokaiseen ongelmaan ja hymyillään mielipuolisesti koko lenkin ajan.
8. Huonoin lenkki?
Tähän kategoriaan kuuluvat yllä olevien täydet vastakohdat, eli lenkit, joilla kaiken järjen mukaan pitäisi kulkea hyvin, mutta kaikki tuntuu tahmealta. Näitä mahtuu vuoteen useampikin, onneksi olen vuosien varrella oppinut, että niistä on turha masentua.
9. Vuoden paras lenkkivaruste?
Helsinki Half Maratonilta saatu kisapaita. Yleensä kisapaidat jäävät kaapin perukoille, mutta tätä olen käyttänyt ahkerasti. Täydellinen materiaali ja malli.
10. Mikä biisi soi eniten lenkeillä?
Viime aikoina Donkeyboyn Ambitions. Kisoissa minulla on soittolistalla Daft Punkin Touch it/Technologic, jota luukutan viimeisillä kilometreillä. Biisin soidessa tunnen itseni robotiksi ja pystyn juoksemaan kovempaa, vaikka kuinka sattuisi tai väsyttäisi. Tavallisilla lenkeillä en tätä kuuntele, vaan säästelen sitä kisoja ja Coopereita varten.
11. Tavoitteet ensi vuodelle?
Haluaisin juosta maratonin aikaan 3:50 tai alle. Puolikkaiden suhteen ei ole sen kummempia tavoitteita, vaikka toki niitäkin olisi kiva juosta. Ja tietysti haluan juosta enemmän ja paremmin, tänä vuonna treenit olivat vähän väsyneitä ja sellaista fiiliksen mukaan tepsuttelua.
