Huomenta perjantaihin!
Viikon paras soittolista on Fresh by Bassoradio. Se sopii melkein joka tilanteeseen, eikä lopu koskaan kesken.
Viikon paras valmissmoothie on Innocentin Kiwis, apples and limes. Noora K. on ostanut sitä pariinkin otteeseen viimeviikonloppuisen brunssin jälkeen. Pieni lasillinen smoothieta toimii myös erinomaisena hätäruokana. Hätäruoka on Noora K:n termi sille, kun periaatteessa ollaan jo laittamassa ruokaa, mutta yhtäkkiä iskee niin kauhea nälkä, että viisikin minuuttia tuntuu pitkältä ajalta.
Viikon paras ostos on setti uusia pellavalautasliinoja Himlalta. Noora K. on huomannut moneen kertaan, että varsinkin useammalle ihmiselle kattaessa samanlaiset lautasliinat loppuvat kesken. Joskus on ihan kivaa sekoitella kaikkea kattauksissa, mutta joskus yhtenäisyyskin on kiva. Tästä eteen päin jopa neljä ihmistä saa samanlaisen lautasliinan.
Viikon paras tapahtuma oli oikeastaan jo viime viikolla, mutta väliäkö tuolla. Noora H. kävi Taittingerin kutsumana kuuntelemassa Clovis Taittingerin luentoa. Voisi kuvitella, että perinteikkään samppanjatalon vesa olisi jäykkä hienostelija, mutta mitä vielä! Herra saapui paikalle vähän tukka pystyssä, neule rennosti puvun päälle heitettynä ja juuri heränneen näköisenä. Clovisin suhde samppanjaan oli rento: meillä on vain yksi elämä, mitä sitä viinejä kellarissa hilloamaan. Hän kuvaili samppanjoita värikkäästi ja totesi, että samppanja on elämäntapa ja iloinen mielentila. Clovisin esitys oli hyvä esimerkki Noora H:n teesistä “Ollakseen pätevä ei tarvitse olla ikävä”. Lisää tällaisia huippuasiantuntijoita.
Viikon paras kokeilu on ollut juoksu sykemittarin kanssa. Fiilisjuoksija Noora K. otti uteliaisuuttaan sykemittarin mukaan eräälle lenkille ja kieltämättä tulokset vähän yllättivät. Jos haluaa pysytellä siellä aerobisella puolella, niin kyllä saa mennä hiljaa. Tunnustettakoon tässä, että tähän saakka varmaankin 80% Noora K:n lenkeistä on tainnut mennä anaerobisen puolelle. No, joskus on hyvä kyseenalaistaa vanhoja tottumuksia.
Viikon paras vaate on tietysti raitamekko. Kuvan yksilö on saatu Henri Lloydilta, keneltäkäs muultakaan. Noora K. kävi Kasarminkadun liikkeessä katsastamassa kesämalliston ja raportoi, että klassisten raitojen lisäksi tarjolla on Reality Bites -fiilistä ja farkkua. Nyt voi varmaan jo hyvillä mielin sanoa, että on kevät ja että kesä kolkuttelee ihan ovella. Ensi kuussa on siis tiedossa lisää kesävaateasiaa ja te lukijatkin pääsette osingoille. Vielä kun voisi lähteä mekossa liikkeelle ilman sukkahousuja…
Viikon paras tapa aloittaa aamu on hieronta. Noora K. korkkasi viime viikonlopun ihanalla kokovartalohieronnalla ja se kyllä loi rauhallisen ja rennon pohjan koko viikonlopulle. Tällä zenillä selvittiin niin brunssipaineista kuin yllättävistä räntäsateistakin.
Viikon paskin palvelukokemus oli Pikku-Roban Mothership of Workin The Mess -ravintolassa. Se, että saa yhteen lounaaseen mahdutettua jäätävän “ettekö te tyhmät osaa olla oikein meidän coolissa hipsteriravintolassa” -elämyksen, näsäviisaan vastauksen ihan tavalliseen ruokalistakysymykseen, erityispyynnöstä huolimatta väärän annoksen tuomisen ja oikean toimittamisen ilman minkäänlaisia pahoitteluja, mutta tuhahduksen kanssa, vaatii jo asennetta. Sääli, koska ravintolan miljöö oli ihana ja ruokakin lopulta tosi hyvää. Jaamme viikon paskimpia aika harvoin, koska tykkäämme yleensä ylläpitää positiivista fiilistä, mutta Noora K:lle jäi niin tympeä fiilis paikasta, että tekee mieli suorastaan varoittaa.