Noora K.
Tai no, kuukausikatsauksiahan nämä taitavat enemmän nykyään olla. Toukokuu humahti ohitse niin, etten tainnut ehtiä oikein kunnolla edes mukaankaan. Kesä tuli ihan puskista, mutta en valita. Ja kuukausi oli nopeudestaan huolimatta täynnä kaikkia ihania juttuja, joista päällimmäisenä tietysti kaimani häät. Sään kanssa kävi käsittämättömän hyvä tuuri ja päivä oli kutakuinkin täydellinen – täynnä rakkautta, mahtavia ruokia, kuplivaa samppanjaa, naurua ja tunnelmaa. Yksityiskohtana mainittakoon, että kaivoin yön pimeinä tunteina kampauksestani varmaankin noin sata pinniä pois. Hääasu oli sama kuin reissussa päällä ollut gaala-asu (Michael Korsin toppi ja HM:n Conscious Exclusive -collectionin ball gown -henkinen hame), mutta valitettavasti siitä ei vieläkään ole päällä yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Otan kehityskohteenani sen, että osaisin tulevaisuudessa lakata ilveilemästä, kun näen kameran ja malttasin keskittyä siihen, että näyttäisin ihan normaalilta.
Jonkin verran ehdin nauttia kesä-Stadin illoista ja hyvä niin. Kaupungin uusista tulokkaista ainakin Holiday ja Löyly näyttävät somen perusteella sellaisilta, että niissä pitää päästä tänä kesänä käymään.
Laivis sai minut aina välillä pienen hermoromahduksen partaalle, kun se alkoi valoisien aamujen valjettua sipsutella ympäri kämppää jo viiden aikoihin. Pienet kynnet rapisevat lattiaa vasten juuri sillä tavalla, että nukkuminen on mahdotonta, kun ne on kerran kuullut. Pikkuhiljaa koirakin kuitenkin uskoi, että aamupala-aika ei ole yhdenmukainen auringonnousun kanssa.
Yksi lempivaatteista on ollut Henri Lloydilta saatu farkkumekko. Siinäkin on muuten taskut, täydellistä.
Aina välillä olen pyöräillyt töihin. Keskuspuiston aamut ovat jotain ihan käsittämättömän ihanaa. Olemme asuneet puiston liepeillä 12 vuotta ja edelleenkin eksyn sinne säännöllisin väliajoin, vaikka minulla on yleensä aika hyvä suuntavaisto. No, kyllä sitä aina perille lopulta löytää, mutta mutkan kautta. Ihmettelen aina jättireppuni kanssa, miten vähällä tavaralla muut ovat liikenteessä. Ehkä kaikilla muilla on joku kaappi tai lokero töissä. Itse vasta jonotan omaani, joten ehkä tavaramäärä minullakin vielä helpottaa. Nyt mukana ovat kaikki mahdolliset asiat suihkukamoista vaihtovaatteisiin ja -kenkiin.
Toukokuussa on aina sellainen pieni välivaihe perjantaipuskien kanssa, kun tulppaanikausi on jo ohi, mutta pioneita saa vielä harvasta paikasta. Silloin tulee ostettua ruusuja, joiden kanssa meillä ei ihan synkkaa. Kauniita ne ovat, mutta oikukkaita.
Toukokuuhun mahtui myös Asennemedian kuvauspäivä Villa Katayassa (mikä upea paikka). Ehkä näette jossain kohtaa jonkin siellä napatun foton. Ehkä. Terveisin Chandler Bingit. Oli kiva tavata muita Asennebloggaajia, uusia ja vanhoja tuttuja. Eniten nauratti Lisbet E:n tapaaminen – olemme “tunteneet” ties kuinka kauan ja vaihtaneet varmaan kymmeniä viestejä, mutta kohtasimme nyt vasta ensimmäistä kertaa kasvokkain.
Koulupäivinä pääsee harrastamaan sellaista harvinaista herkkua kuin “lounas kaupungilla”. Yksi suosikeistani on Ahorita, joka on tosi raikas ja kiva, vaikka onkin ostariravintola. Tykkään erityisesti kalatacosta ja itsetehdyistä limuista.
Toinen varma onnistuja on Roslund, joka tekee varmasti Helsingin parhaita burgereita. Oma suosikkini myyntipisteistä on Hietsussa ja kaimani taitaa olla Teurastamon kannattaja. Tässä oltiin Teurastamolla iltapalalla tankkaamassa voimia Ikea-reissua varten, kun induktioliesitaso meni vaihtoon. Pro tip: Älä säilytä lieden vieressä lasisia oliiviöljypulloja tai vastaavia, vaikka niistä tulisi kuinka kiva asetelma. Kun sähläät, mikä väistämättä jossain kohtaa tapahtuu, liesiparalla ei ole mitään selviytymismahdollisuuksia, kun lasipullo läjähtää sitä vasten.
Toissaviikolla ehdin vihdoin paikkaamaan huutavaa työkelpoisten kesämekkojen pulaani. Luottokauppani niiden suhteen on ilman muuta COS, josta löytyy aina jotain kivaa. Tosin siellä pitää varautua siihen, että vaatteet eivät näytä henkarissa juuri miltään, vaikka olisivat päällä tosi kivoja.
Edellisviikkojen hulinoiden jälkeen oli ihanaa viettää tänä viikonloppua täysin suunnittelematonta aikaa. Kokkasin köyhän naisen sushia, kun en jaksanut lähteä hakemaan oikeaa mistään, eikä Wolt toimita tänne laitakaupungille.
Annos syntyy näin: keitä sushiriisit pohjalle, mausta riisiviinietikalla, sokerilla ja suolalla. Latele päälle vihreitä vihanneksia ja tonnikalaa, viimeistele wasabimajoneesilla, jota ainakin saa lähimarketista, jos ei oikeaa wasabia ole. Avokado olisi sopinut tähän myös hyvin, mutta se ei ollut ehtinyt kypsyä tarpeeksi. Iltaisin olin yksin kotona ja katsoin leffaa, kävin lenkillä, kukkaostoksilla (nyt sai jo pioneja), luin sisustuslehtiä ja olin vain. Tekipä hyvää.
Yksi pieni angstihetki viikonloppuun mahtui, kun Laivis pissasi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lattialle ja lätäköstä löytyi verta. Olimme eläinlääkäriaseman päivystyksessä tikkana heti sunnuntaiaamuna. Säikähdyksellä selvittiin tällä kertaa, kyseessä oli vain virtsatientulehdus ja antibiootit tuntuivat vaikuttavan saman tien. Vanhan ja perusssairaan koiran kanssa vain joka kerta kun tapahtuu jotain tällaista, tulee se fiilis, että nytkö tämä oli tässä. Onneksi ei vielä ollut. Mutta kyllä haukku on pientä ekstrahuomiota tänään saanut. Nyt lähdemme sen kanssa katsomaan, mitä jännittävää lähimetsässä tapahtuu. Leppoisaa sunnuntaita!