Noora H.
Takana on erityisen hauska viikko, mutta täytyy myöntää, että olen aika poikki. Ihmettelin äsken sohvalle istuessa, miten olo on kuin katujyrän alle jääneellä, mutta tarkemmin ajateltuna olen ollut liikenteessä aamusta iltaan. Ihan koko viikon. Ja viime yönä unetkin saattoivat jäädä lyhyemmän puoleisiksi. Nyt en nouse tästä enää koko iltana. Paitsi ehkä hakemaan kaapissa odottavan Tupla-patukan.
Viikko alkoi jännittävällä, mielenkiintoisella ja hauskalla työpuristuksella. Vaikka alkuviikosta päivät venyivät pitkiksi ja välillä stressitasot meinasivat kohota, niin sain silti päivistä valtavasti virtaa. Välillä teki mieli hihkua ääneen, niin kivaa töissä oli. Tiista-iltana olin väsynyt, mutta onnellinen, ja palkitsin itseni Kanniston kristallipullalla. Oli muuten todella hyvää, täydellinen yhdistelmä korvapuustia ja rahkapullaa.
Treenit jäivät tällä viikolla vähiin, en sitten päässyt edes sille spinning-tunnille, josta perjantaina kerroin. Kun pakkasin treenikassia tajusin, ettei minulla ole kaapin oveen tarvittavaa lukkoa eikä mistään lähikaupasta saanut moisia. En ihan tajua, miksei kuntokeskukseen voi hankkia valmiiksi lukollisia kaappeja? Tuskinpa kovin moni käy kesken treenin kopioimassa avaimia. Huomenna on siis tiedossa lukon metsästystä, jotta pääsen illalla salille.
Kunnollisten treenien puuttuessa otin hyötyliikunnasta kaiken ilon irti, kävelin joka paikkaan ja keräsin tunnollisesti askelia.
Viikon parasta antia ovat kuitenkin olleet kohtaamiset ystävien ja perheen kanssa.
Torstaina kävimme Noora K:n kanssa Ikean pressi-illassa ja sen jälkeen Liemessä syömässä. Jos Siltasessa ruoan laatu aikoinaan heitteli aivan laidasta laitaan, niin samoissa tiloissa sijaitsevan Liemen ruoat ovat tasaisen hyviä. Nuudelikuppiin mätsänneen kaiman näkeminen oli päivän parhaita juttuja, johan edellisestä kerrasta oli vierähtänyt pari viikkoa.
Perjantaina kävin kävelyllä äitini kanssa ja kotiin palasin kahden pizzalaatikon kera. Pizzan jonottaminen treenikamoissa on aina yhtä hauskaa. Taidan olla myös lähikaupassa tunnettu siitä, että ilmestyn useimmiten hikisenä herkkuostoksille.
Lisää ystäviä näin lauantaina, kun juhlimme läheisen ystäväni polttareita. Ja mitkä polttarit ne olivatkaan! Kaasot olivat selkeästi seonneet Pinterestissä, koko päivä oli täynnä mitä makeimpia yksityiskohtia. Pullojen etiketit oli korvattu “Cheers to the Future Mrs” -teksteillä, seiloriteema näkyi kaikessa pukeutumisesta koristeisiin ja eväspusseihin, morsiamelle oli mietitty kaksi erillistä teemaan sopivaa polttariasua ja lounas syötiin ravintolaivassa. Illalla morsian pääsi vesille, kun tiedossa oli uima-allasbileet keskustassa. Morsian näytti nauttivan polttareista silminnähden. Ja niin nautimme me vieraatkin. Harvoissa polttareissa on näin hyvä yhteishenki ja samanlaisia tyyppejä, meitä olisi voinut luulla yhdeksi isoksi kaveriporukaksi. Onnistuiden polttareiden jälkeen häitä odottaa entistäkin innokkaammin.
Ensi viikolla on iisimpi viikko. Iltaisin on toivottavasti aikaa treeneille, ja yhtä brunssia lukuun ottamatta tiedossa ei ole muita suunnitelmia. Paitsi etukäteen sovittu sushi-ilta torstaina ja powerwalk perjantaina. Mutta sehän on vain mukavaa, sillä kalenteri täynnä tarkoittaa kivaa viikkoa.