Noora H. Niinhän siinä sitten kävi, että helmikuun kirjalista on huomattavasti maaliskuun listaa lyhyempi. Helmikuun alussa syntynyt vauva toi mukanaan ihan muut puuhat, eikä iltaisin lukemisesta tule enää mitään: luen sängyssä kaksi riviä ennen kuin nukahdan kirja kädessä. Aiemmin sain sentään luettua kaksi sivua. Veikkaan, että lukulistat ovat lyhyen puoleisia myös tulevina kuukausina. No, tästä en ota turhaa stressiä, luen sen verran kuin ehdin ja hyvältä tuntuu. Onneksi molemmat helmikuun kirjat olivat hyviä. Tässä helmikuun lukulista, olkaapa hyvät! Helmikuu Mari Manninen, Yhden lapsen kansa Kiinan yhden lapsen politiikasta kertova kirja sai Tieto-Finlandian viime vuonna. Kirjassa avataan Kiinan erikoista väestöpolitiikkaa usealta eri kannalta. Miten syntyvyyden säännöstely on vaikuttanut naisen asemaan, kiinalaisten parisuhteisiin ja lapsensa menettäneisiin? Tätä lukiessa tajuaa, että yhden lapsen politiikka on monitahoisempi juttu kuin on aiemmin ajatellut. Kirja on rakennettu eri puolilla maata asuvien kiinalaisten haastatteluista ja faktat on siroteltu niiden väliin. Mielenkiintoinen ja sujuva tietokirja saa yhden miinuksen: osa jutuista on tullut jo kertaalleen luettua, jos lukee Hesaria tai Suomen Kuvalehteä, sillä kirjailija on pitkään Kiinassa asunut toimittaja. Fausto Brizzi, 100 onnen päivää Helmikuun lista on aavistuksen erikoinen vastasyntyneen äidille. Yhden lapsen politiikkaa ja kuolemaa. 100 onnen päivää kertoo syöpään sairastuneen Lucion viimeisistä kuukausista. Jos tietää, että omaan […]
↧
