Noora K. En ole lukenut kovinkaan paljoa kasvatuskirjallisuutta tai vauvanhoito-oppaita. Tytärtäni odottaessani ajattelin, että ovat sitä varmaan tyhmemmätkin oppineet vauvaa hoitamaan ja syntymän jälkeen saimme tosi kädestä pitäen -opastusta hänen hoitoonsa sairaalassa. Muutaman kirjan olen kuitenkin lukenut ja niistä nyt sananen tässä. Laura Anderssonin Voit nukkua -kirjan tilasin oikeastaan heti sen jälkeen, kun siitä oli ollut juttua Hesarissa. Joskus sydäntalvella siis. Virhe. Vaikka kirjassa on monta varsin hyvää neuvoa vauvan iltarutiineista päiväunien määrään ja ajoitukseen, luin sen aivan väärään aikaan. Kun vauva on ihan pieni, omat mustat silmänaluset valuvat poskille asti, eikä bebeli todellakaan tajua yön ja päivän erosta vielä yhtään mitään, oli ihan turhaa kiusata itseään opastuksilla rutiinien tärkeydestä. Päin vastoin, tunsin itseni ihan idiootiksi, kun en osannut opettaa vauvaani nukkumaan. Tein kaiken “oikein”, mutta vauvaa ei olisi voinut vuorokausirytmi vielä vähempää kiinnostaa. Toisaalta sitten kun vauvalla oli valmiuksia hiffata, että yö on yö ja päivä on päivä, moni ohje oli varsin järkeenkäypä. Mitä tekisin toisin: Lukisin tämän joko jo raskausaikana tai sitten, kun vauva alkaa olla kolmisen kuukautta vanha. En keskellä niitä pahimpia hormonihuuruja ja väsymystiloja. Siinä kohtaa kokee ihan tarpeeksi riittämättömyyttä niin monessa asiassa, että turha ladata itselleen enää enempää vaatimuksia. Ja pitäisi muistaa koko ajan, että […]
↧