Noora H. ja Noora K.
Yhteistyössä Asennemedia ja Familon
Siitä puhe, mistä puute! Nimittäin unesta. Baby K:n myötä Noora K:n perheen unet ovat taas hetkellisesti vähän katkolla. Silloin, kun saa nukkua, puitteiden pitää sitten olla viimeisen päälle, jotta pätkistä saisi mahdollisimman suuren hyödyn irti. Noora K:n kotona laadukas sänky on hankinta jo vuosien takaa, se oli aikanaan vuorotyöläisten kodin tärkein kaluste. Aika kuitenkin tuppaa rientämään vuosi vuodelta nopeammin ja peitot ja tyynyt alkoivat olla jo vähän väsähtäneitä. Ne pitäisi uusia silloin tällöin, hygieniatuotteita kun ovat (peitto neljän vuoden välein ja tyyny kahden).
Edellinen työ teki tarkaksi sängyn, peiton ja tyynyjen kanssa. Kun saa testata tarpeeksi erilaisia petejä matkoilla, osaa arvostaa laatua. Ihanimmat hotellisängyt olivat muuten Kiinassa ja USA:ssa. Hongkongissa ja Intiassa huoneessa oli aina tosi kosteaa, joten vaikka sänky olisi ollut millainen, se aina vähän haisi. Japanissa taas saattoi luulla käyneensä saunan lauteille nukkumaan, niin kovia sängyt tuppasivat olemaan. Ja minimalistisen kansan hotelleissa oli aina tyynyistä pulaa.
Yhteistyön myötä molemmat Noorat saivat testattavaksi Familonin untuvatyynyjä ja -peittoja. Noora K. valitsi Gold-untuvatyynyn ja Gold-untuvapeitteen. Tämä tyyny sopii niille, jotka Noora K:n tapaan haluavat, että tyyny on muhkea, mutta kuitenkin tukeva. Esteetikolle on tärkeää, että se täyttää 50*60-kokoisen tyynyliinan niin, että kokonaisuus on pullea ja houkutteleva. Peiton pitää myös olla muhkea – jos laihat huivit ovat Noora K:n mielestä ärsyttäviä, niin niin ovat kyllä laihat vuodevaatteetkin. Silti peiton pitää hengittää. Petauksen pitää olla sellainen, että sinne halua uppoutua oikein kunnolla. Untuvat saadaan elintarviketeollisuuden ylijäämästä, eikä niitä kerätä koskaan elävistä linnuista.
Jotta vähistä unista saisi kaiken irti, petauksen lisäksi pitää olla kunnossa pari muutakin juttua. Pimennysverho on ihan ykkönen varsinkin valoisaan vuodenaikaan. Huoneessa pitää olla sopiva kosteusprosentti, raikas ilma ja yöpöydällä vesilasi. Vinkki vauvaa perheeseen odottaville: Korvatulppien kanssa nukkumista kannattaa harjoitella etukäteen. Jos niihin ei ole tottunut, voi olla yllättävän vaikeaa nukkua tukituilla korvilla.
Noora H. on aina nukahtanut hävyttömän helposti. Kirja käteen ja kaksi minuuttia, niin silmät painuvat kiinni. Yleensä kirja jää käteen, josta se sitten päätyy miehen toimesta yöpöydälle tai tipahtaa itsestään lattialle. Eikä kirjan tarvitse olla selonteko valtion budjetista, vaan sama tapahtuu myös mukaansatempaavien dekkareiden kanssa.
Unenlahjat ovat niin hyvät, että niitä on jopa kadehdittu. Toisaalta helpon nukahtamisen vastapainona on suuri unentarve: alle kahdeksan tunnin yöunilla päivästä ei tahdo tulla mitään. Ei, vaikka kofeiinia saisi suoraan suoneen. Siksi tuleva vauva-arki hieman mietityttää. Noora K. taas oli luottavainen sen suhteen, että pystyy kyllä todella väsyneenäkin toimimaan kohtuullisen tolkullisesti, se tuli testattua aikanaan. Näin on toistaiseksi ollutkin. Mutta eihän sitä kyllä mikään erityisen mukava ihminen ole, kun silmänaluset alkavat olla niin mustat, että Draculakin jää kakkoseksi. Klassikkoriita “Kumpi on väsyneempi” on aina yhtä rakentava.
Osa syy Noora H:n hyviin unenlahjoihin on hyvä unihygienia, eli uniolosuhteiden muokkaaminen ihanteellisiksi. Niillä kun on tutkitusti vaikutusta uneen. Joka iltaisiin unirituaaleihin kuuluu makuuhuoneen tuuletus, nenäliinojen ja vesilasin haku, kännykän jättäminen yöpöydälle ja kirjan luku. Ikkuna pysyy raollaan koko yön ja aamuisin makkarissa on paitsi raikasta myös hieman kylmä. Sängyssä ei loikoilla keskellä päivää eikä siellä näpytellä konetta tai katsota telkkaria, sinne siirrytään ainoastaan yöunille.
Unihygieniaan kuuluu myös se, että peitto vaihtuu vuodenajan mukaan ja sänky koostuu kahdesta erillisestä runkopatjasta. Molemmilla Noorilla on aviomiehen kanssa jonkin verran painoeroa, ja kun molemmilla on oma patja, kevyempi ei pompi painavamman kääntyessä.
Vauvan saapuessa ei ikkunaa voi pitää koko yötä auki, joten on paksu peitto on vaihdettava ohuempaan. Noora H:n valitsema Familon Silver -untuvapeitto on Gold-peittoa viileämpi, mutta kuitenkin hengittävä, muhkea ja ihanan rapiseva. Sillä rapisevahan untuvapeiton pitää olla.
Peiton vaihdon yhteydessä lähtivät vaihtoon myös tyynyt. Noora H:n, kuten valtaosan suomalaisista, peitot ja tyynyt ovat pari vuotta vanhoja. Ja niitä ei ole pesty suositusten mukaisesti 3-4 kertaa vuodessa. Tästä lähtien kyllä pestään, sillä Familonin mukaan ihmisestä irtoaa noin 170 g kuollutta ihosolukkoa vuodessa, yök! Ja vauvan saapumisen jälkeen yöhikoilu on hetken aikaa melko, öh, niagaramaista.
Silver-sarjaan kuuluu korkea ja napakka untuvatyyny, jonka kanssa ei tarvitse toista tyynyä. Jos nenä menee tukkoon untuvatyynyn kanssa, kannattaa testata Feel-tyynyä. Se tuntuu ihan untuvalle, mutta on polyesterimikrokuitua.
Omiin uniinsa intohimoisesti suhtautuva Noora H. on yrittänyt perehtyä hyvissä ajoin etukäteen myös vauvan nukkumiseen. Vauvojen unimaailmaa avaa hyvin Laura Anderssonin Voit nukkua -kirja. Kirjassa käydään läpi uniohjeita ympäri maailmaa ja kerrotaan yhden perheen tarina siitä, miten vauva saatiin nukkumaan. Kirjassa on monia hyviä pointteja, esimerkiksi miten ulkona nukutut pitkät päiväunet vaikuttavat lapsen uneen ja vauvojen unihygieniasta. Ainakin osa kirjan neuvoista pääsee pian testiin, katsotaan, onko niistä apua.
P.S. Jos mietitte, mistä ihanat lakanat ovat, niin nekin ovat Familonilta, joka sai näiden kuosien perusteella lisänimen “Suomen Gant”.
P.P.S. Jos mietitte, mitä tehdä vanhoille täkeille, niin kannattaa kysäistä, olisiko esimerkiksi paikallisella eläinsuojeluyhdistyksellä tarvetta eläinten alustoille. Tyynyt eivät käy, mutta täkit voisivat hyvinkin tulla tarpeeseen. Noora K:n taloudessa Laivis sai omaan sänkyynsä vanhan täkin, pesemättä totta kai, niin asianmukaiset tuoksut jäivät talteen haukulle.
